Kalevala Koru historia

Koruista tuli heti hyvin suosittuja mutta talvisodan syttyminen muutti naisten suunnitelmat ja patsaaseen kerätyt varat käytettiinkin hädänalaisten ihmisten auttamiseen. Hyväntekeväisyydestä tulikin Kalevala Korun pysyvä arvo. Tätä perinnettä yritys on jatkanut hyväntekeväisyyskorujen tuoton kautta yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden tukemisessa. Kalevala Koru jakaa myös vuosittain yhdessä Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa apurahoja suomalaisen kulttuurin edistämiseen.

Talvisodan jälkeen yrityksen pääsuunnittelijaksi saatiin Germund Paaer. Hänen korujensa muotokieli viittasi historiaan mutta suunnittelijan oma kädenjälkensä näkyi niissä kuitenkin selkeästi. Kalevala Koru halusi jo silloin, että korut ilmentävät omaa aikaansa ja tämän vuoksi yritys järjesti suunnittelukilpailun vuonna 1947.

Useat taiteilijat innostuivat kilpailusta ja voittajakoruista syntyikin uusi mallisto. Voittaja kilpailussa oli Heli Vuori. Muita palkittuja olivat Kaj Franck, jonka suunnittelun lähtökohtana oli aina esineen toimivuus , hän karsi muotoilussa pois kaiken tarpeettoman, Vappu Niittylä, Bror Halen, Kirsti Ilvessalo, jonka suunnittelemia olivat mm. Nukkekääty –korut, korujen esikuvana olivat kirkkojen vaivaisukot ja Nanny Still, joka sai ansioistaan Pro Finlandia –mitalin vuonna 1972.

Kalevala Koru nousi 1950- ja 1960 –luvuilla Suomen designin huipulle. Yrityksen tunnusmerkki oli rohkea ja ennakkoluuloton korusuunnittelu. Tämän ajan suunnittelijoita olivat mm. Eero Rislakki, Börje Rajalin ja Paula Häiväoja. Eero Rislakki halusi pelkistää Kalevala korun muotokieltä ja tuoda koruihin modernia ilmettä. Rislakki oli uranuurtaja kotimaisten korukivien käytössä. Rajalinin korut ovat muodoltaan yksinkertaisia ja niissä on käytetty kiviä ja ornamentteja.

Paula Häiväoja työskenteli Kalevala Korun ensimmäisenä naispääsuunnittelijana vuosina 1963-1968. Häiväoja tunnetaan ultramoderneista hopeakoruista. Pentti Sarpaneva suunnitteli myös yritykselle koruja, 1960 –luvulla hän suunnitteli malliston jonka korut olivat bysanttihenkisiä ja reliefimäisiä. Kai Lindström suunnitteli 1960 –luvun lopulla koruja joissa käytettiin suuria, kotimaisia korukiviä. Hänen tunnetuimpia mallistojaan olivat 1515- ja Luontoset –korusarja, jossa yhdistyi hienosti metalli ja keramiikka.

Tulevina vuosikymmeninä Kalevala Korun mallistot ilmensivät hyvin kunkin ajan makua. Yritys osti vuonna 1989 Kaunis Koru Oy:n jonka korumuotoilu oli hyvin modernia. Vuonna 2005 Kalevala Koru osti Lapponia Jewelryn. Vuonna 2013 yritys liitettiin osaksi Kalevala Korua.

Tänäkin päivänä Kalevala Koru on muotoiluyritys, jonka tuotteet ovat hyvin tunnistettavia. Elsa Heporaudan unelma suomalaisen naisen kunniaksi pystytetylle patsaalle on toteutunut; sen voi nähdä Helsingin Pitäjänmäen korutehtaalla. Voidaan sanoa, että Kalevala Korun koko historia on kunniaosoitus suomalaisille naisille. Yrityksen johdossa ja suunnittelijoina on aina ollut naisia. Kalevala Korun suunnittelijoita ovat tänä päivänä mm. Marja Suna, joka tunnetaan mm. Lumikukka -korusarjasta ja Kirsti Doukas, joka tunnetaan korusarjoistaan Vanamo, Naisen ääni, Lähde ja Pohjantähti.

Kalevala Koru Oy on Suomessa alansa suurin ja yksi suurimpia Pohjois-Euroopassa. Yrityksen tehdas, hallinto ja tehtaanmyymälä toimivat Helsingin Pitäjänmäellä vanhassa ja historiallisessa punatiilirakennuksessa. Kalevala Koru suunnittelee ja valmistaa pronssi-, hopea- ja kultakoruja tuotemerkeillä Lapponia Jewelry ja Kalevala Koru.

Kirjoittanut: Henna Vanhapiha, KultaRahaksi Oy