Leimat

Hopean ja kullan leimat

Hopean ja kullan leimat kertovat esineen ominaisuuksista ja historiasta.

KultaRahaksi ostaa kaikki kulta- ja muut jalometallista valmistetut esineet riippumatta siitä millaiset jalometallien leimat niissä on. Asiakkaan ei siten tarvitse tietää, millaiset hopean tai kullan leimat hänen esineissään on. Hopean ja kullan leimat auttavat selvittämään useita kiinnostavia asioita esineistä.

Hopean ja kullan leimat
Kaikki leimat

Korujen ja pöytähopean leimat

Täydellisessä suomalaisessa leimasarjassa on viisi leimaa; pitoisuusleima, nimileima, tarkastusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima. Kaikki leimat eivät kuitenkaan ole pakollisia. Kun ostetaan kultaa ja hopeaa, niin tärkeimpiä hintaan vaikuttavia ovat pitoisuusleima ja nimileima. Pitoisuusleima auttaa selvittämään kuinka paljon puhdasta kultaa tai hopeaa esineessä on. Nimileiman avulla saadaan tekijä selville, joka vaikuttaa taas siihen ostetaanko esine Kalevala koruna, design-koruna vai jonain muuna.

  • PITOISUUSLEIMA

  • NIMILEIMA

  • TARKASTUSLEIMA

  • KAUPUNKILEIMA

  • VUOSILEIMA

Pitoisuusleima

Suomessa leimattujen esineiden pitoisuusluvun ympärillä oleva muoto kertoo esineessä käytetystä jalometallista. Kullan merkki (kultaleima) on soikea, hopean leima suorakaide, platinan leima vinoneliö ja palladiumin symmetrinen nelikulmio.

Jalometallipitoisuus ilmaistaan yleensä tuhannesosissa, esimerkiksi pitoisuusleima 585 tarkoittaa, että kyseisen kultaesineen painosta 585/1000 eli 58,5% on puhdasta kultaa. Jos esine on 18 karaatin kultaa, niin silloin kullan osuus on 18/24 eli tuhannesosissa ilmaistuna 750. Kullan leimat auttavat siis selvittämään kuinka paljon esineessä on puhdasta 24k kultaa. Pöytähopean ja korujen merkinnät ovat samat. Eli jos hopean pitoisuus on 925, niin se tarkoittaa että esineen painosta hopeaa on 92,5 prosenttia.

Jos korussa on pitoisuusleima 950, niin esine on platinaa tai palladiumia. Ostamme myös platina- ja palladiumkoruja.

  • Kulta pitoisuus 585

  • Hopea pitoisuus 925

  • Platina pitoisuus 950

  • Palladium pitoisuus 950

Nimileima

Nimileima kertoo kuka esineen on valmistanut. Usein nimileima on myös pelkkä kirjainyhdistelmä. Ostamme mm. seuraavien valmistajien koruja design-koruina.

  • Kalevala koru

  • Lapponia

  • Kupittaan Kulta

  • Turun Hopea

  • Kaunis koru

  • Kultaseppä Salovaara

  • Kultateollisuus

Design-leima

Design-leima yksilöi tuotteen suunnittelijan. Designleimassa on yleensä suunnittelijan tai tekijän nimikirjaimet tai koko nimi.

Leima sijaitsee usein leimasarjan lopussa. Esimerkiksi Elis Kauppi ei kuitenkaan signeerannut nimellään koruja, vaan niissä on Kupittaan Kulta Oy:n nimileima. Alla muutama esimerkki suunnittelijoista, joiden joiden esineet ostamme aina design-koruina.

  • 1921-2004

    Elis Kauppi

    Elis Kauppi perusti vuonna 1945 yhdessä Jorma Nurmen ja Pekka Kivipuron kanssa Kupittaan Kulta Oy:n. Elis Kauppi ei signeerannut nimellään koruja vaan niissä on Kupittaan Kulta leimat.

  • syntynyt 1935

    Björn Weckström

    Björn Weckström on suunnitellut koruja Kaunis Koru Oy:lle ja Lapponia Oy:lle. Hänen koruissaan on signeeraus joko BJÖRN WECKSTRÖM tai BJÖRN. Koruissa on usein myös LAPPONIA –leima sekä lisäksi Kruunukorun tai Lapponia Jewelryn leimat.

  • 1925-1976

    Pentti Sarpaneva

    Pentti Sarpaneva on suunnitellut koruja Kalevala Koru Oy:lle ja Turun Hopea Oy:lle. Hänen koruissaan on signeeraus P. SARPANEVA tai PS. Hänen hopeakoruissaan on lisäksi Turun Hopea Oy:n leima. Korut jotka on tehty Kalevala Korulle on kk-leima.

  • 1930-2002

    Jorma Laine

    Jorma Laine on suunnitellut koruja Kultateollisuus Ky:lle, Turun Hopea Oy:lle sekä Kultasepät Salovaaralle. Korut on signeerattu hänen koko nimellään, hänen koruissaan on käytetty myös edellä mainittujen valmistajien leimoja.

  • 1918-1987

    Liisa Vitali

    Liisa Vitalin suunnittelemia koruja ovat valmistaneet hänen itsensä lisäksi yksittäiskappaleina tai sarjatuotantona Aatos Hauli (AHi), Mauri Sarparanta (MSS), Westerback Ky (NW) ja Kultakeskus (leijona).

  • 1930-1988

    Erik Granit

    Erit Granit perusti liikkeen Helsinkiin vuonna 1954. E. Granit & Co on valmistanut satoja eri korumalleja. Pääosa koruista oli Granitin suunnittelemia, mutta yritys käytti myös muita suunnittelijoita. Liike lopetettiin Granitin kuoltua 1988.

Tarkastusleima

Pohjoismaissa ja Virossa on melko yhtenäiset jalometallien merkinnät. Helpoin tapa tunnistaa esineen kotimaa on tarkastuleiman avulla.

Jalometallin aitoudesta kertova tarkastusleima on tärkeä elementti jalometallikaupassa. Suomalainen tarkastusleima on sydämen muotoinen kruunuleima, muilla mailla on omat tarkastusleimansa. Jos jalometalliesineessä on kruunuleima, se kertoo, että TUKESin hyväksymä ja valvoma puolueeton tarkastuslaitos on tutkinut tuotteen.

  • Suomi

  • Ruotsi

  • Norja

  • Tanska

  • Viro

Vuosileima

Vuosileiman kirjaimen ja numeron yhdistelmästä saa selville esineen valmistumisvuoden. Kokeile!

  • Vuosileima

Vuosi

Paikkakuntaleima

Paikkakuntaleimoista on olemassa eri versioita, riippuen esineen valmistumisvuodesta. Alla muutama esimerkki Helsingin, Turun ja Tampereen paikkakuntaleimoista.

  • Helsinki

  • Helsinki

  • Helsinki

  • Turku

  • Turku

  • Tampere

  • Tampere

  • Tampere

  • Tampere

Kullan leimat

Kullan kemiallinen merkki on Au (lat. aurum). Puhdas kulta on pehmeää ja väriltään hyvin keltaista. Kullalla on hyvä lämmönjohtokyky, joten se lämpenee nopeasti kädessä. Kullasta ei lähde metallista hajua.

Kultaan sekoitetaan muita metalleja, jotta siitä tulisi kovempaa, käyttökelpoisempaa ja hinnaltaan edullisempaa. Kultaan sekoitettu hopea tekee seoksesta vihertävän, kun taas kultaan sekoitettu kupari tekee seoksesta punertavan sävyisen. Punertavan sävyistä kultaa kutsutaan usein ruusukullaksi tai punakullaksi ja se on hyvin suosittua mm. Venäjällä, jossa 14k leimataan usein 583. Valkokultaan sekoitetaan myös muita metalleja, kuten esimerkiksi palladiumia ja nikkeliä valkean värin saamiseksi.

Karaatti on yleisesti käytetty vanha termi kullan pitoisuudelle. Karaatti tarkoittaa yhtä kahdeskymmensneljäsosaa (1/24) painosta. Kultakorujen merkinnät voivat olla joko pitoisuuden tuhannesosia tai karaatteja. Esimerkiksi 14K tarkoittaa samaa kuin 585 tuhannesosaa, eli 58,5% seoksesta on puhdasta kultaa. Loppuosa on seosmetalleja, yleensä hopeaa ja kuparia.

Helpoiten kullan karaattimäärän saa selville etsimällä kultaesineestä pitoisuusleiman. Leima on yleensä piilotettu melko huomaamattomaan paikkaan. Suomessa pitoisuusleima on aina 3-numeroinen luku. Ulkomailta ostetuissa kultakoruista voi pitoisuusleima puuttua kokonaan tai sitten kultapitoisuus on merkitty karaattimerkinnän lyhenteellä, esimerkiksi 14k tai 18k.

  • Kulta

    24k kulta

    24 karaatin kulta (999) on puhtainta kultaa ilman muita seoksia. Se on erittäin arvokasta, mutta samalla pehmeää ja taipuisaa, minkä vuoksi se ei aina sovi kaikentyyppisiin koruihin.

  • Hopean ja kullan leimat

    750 kulta

    750 kulta, eli 18 karaatin kulta viittaa koruun, joka koostuu 75 %:sta kultaa. 750 kultaa pidetään korkealaatuisena ja arvokkaana vaihtoehtona.

  • 585 kulta

    585 kulta

    585 kulta, eli 14 karaatin kulta on yleisin pitoisuus suomalaisissa koruissa. 14K kultaleima tarkoittaa samaa kuin 585 leima ja on yleinen ulkomailla ostetuissa koruissa.

Hopean leimat

Hopean kemiallinen merkki on Ag. Hopean pitoisuus ilmoitetaan tuhannesosissa. Esimerkiksi esine jonka hopeapitoisuus on 925 tuhannesosaa tarkoittaa, että 92,5% seoksesta on puhdasta hopeaa.

Helpoiten hopean pitoisuuden saa selville etsimällä hopeaesineestä pitoisuusleiman. Leima on yleensä piilotettu melko huomaamattomaan paikkaan. Suomessa pitoisuusleima on aina 3-numeroinen luku. Hopea joka on ostettu ulkomailta, voi olla merkitty pelkällä sterling tekstillä (925 hopea). Suomessa tyypillisin hopeapitoisuus uusille koruille on 925 (sterling-hopea), vanhemmissa kotimaisissa koruissa hopeapitoisuus on usein 830.

Pöytähopea
Kullatut sormukset

Kullatut tuotteet

Kullan aitous voi olla silmämääräisesti vaikea todentaa. Kullattuja esineitä ei saa Suomessa leimata. Ulkomailta tuoduissa kullatuissa koruissa saattaa kuitenkin olla karaattiluvun lisäksi olla mm. seuraavia merkintöjä:

NICK. FREE, NICK. F, NiFREE, N.F., AM. DOUBLE, AM DBLE, Am.Dbl, A.M., AMERIK, AMERIC, CHAP, CHP, CH, PLORO, PL, Plt, GP, G.E., G.F., ROLLED GOLD, GOLD SHELL, AUREA, PLAQUE.

Uushopea ja alpakka

Uushopea ja alpakka

Hopeoidut eli uushopeasta tai alpakasta valmistetut esineet leimataan joskus ALP tai UH, mutta useimmiten niistä puuttuvat merkinnät kokonaan. Näillä on hyvin vähän jälleenmyyntiarvoa, joten emme osta niitä lainkaan.

Kullan värisessä korussa voi olla hopealeimoista tutut pitoisuudet, kuten 925 tai 830. Esine ei ole silloin kultaa, vaan kyseessä on kullattu hopeaesine.

Tämän kulta ja hopea leimat -sivun lisäksi voimme suositella kullan ja hopean merkinnöistä kiinnostuneille Tukesin ja leimat.fi sivuja. Näiden lisäksi Wikipediasta löytyy lisätietoa aiheesta kiinnostuneelle.

Lue mitä mieltä asiakkaamme ovat palvelustamme:

Lisää KultaRahaksi asiakaskokemuksia