”Kultaesineiden maksuttomaan arviointiin syntyi jopa pientä jonoa torstaina aamupäivällä savonlinnalaisravintolan kabinettiin. Asiakkaiden joukossa on naisia ja miehiä ja jokaisella mukana jokin kultakoru- tai kello, josta voisi luopua, mikäli hinta on kohdallaan.
Savonlinnalainen Terttu Lievonen ottaa esiin muutamia omia ja tyttärensä koruja. Yhteistuumin on päätetty, että vanhat parittomat korvarenkaat, katkenneet ketjut ja ohuet sormukset joutaisivat mennä.”
”Vanhempi pariskunta tarjoaa omia vihkisormuksia, jotka on hankittu 52 vuotta sitten kultasepänliikkeestä Savonlinnassa kadun toiselta puolelta. Rouva kertoo napakasti, että sormukset ovat hänen allergiansa takia lähes käyttämättömät. Ihme olisi, jos tämä liitto ei kestä ilman sormuksia, tuumii yli 70-vuotias rouva ja suupielet kaartuvat hymyyn. Hetken verran mietittiin, että sormuksista teetettäisiin uusi koru samaan tapaan kuin oli aikaisemmin toimittu äidinäidin vihkisormuksen kanssa. Ajatus ei edennyt sen pitemmälle. Hän lisää, että kotona on tallessa edelleen sellaisia kultakoruja, joista hän ei luopuisi. Savonlinnalainen pariskunta arvelee, ettei sormuksista saaduilla rahoilla hankita tilalle mitään erityistä. ’Ei ole tarvetta. Pitempi jokavuotinen talvimatka etelään on tilattu.’”
”Useimmat asiakkaat yllättyvät myönteisesti. Kun puntarissa on useampi sormus ja pari ketjua, hinta kipuaa helposti 400-500 euroon. Asiakkaat tuovat arvioitavaksi ylivoimaisesti eniten sormuksia ja rikkoutuneita kultakoruja. Myös vihkisormuksia tulee, mutta sitä ei tiedetä, onko sormusten tunnearvo romahtanut mahdollisesti avioeroissa. Kulta-asiantuntija huomauttaa, että päällimmäinen tarve on päästä eroon käyttämättömistä koruista ja kultaesineistä. ’Joskus tulee kultahampaita ja nekin kelpaavat, totta kai. Harvemmin tarjotaan kultarahoja ja hienokultalaattoja.’ Kulta sulatetaan uudelleen ja myydään eteenpäin maailman markkinoille. Eniten sitä käyttävät hammas- ja koruteollisuus. Kultaliitoksia tarvitaan myös muun muassa puhelimissa.”