”Kullanarvioija kääntelee suurennuslasin alla ohutta kultaketjua. Kun siitä ei löydy tarvittavia leimoja, hän raaputtaa ketjua näytekiveen ja lorauttaa sen jälkeen päälle tipan kuningasvettä, joka on typpihapon ja suolahapon sekoitus. Kulta on lähes ainoita metalleja, joka kestää liuosta.
’14 karaatin kultaa’, toteaa kulta-asiantuntija ja nostaa ketjun kasaan, jossa on jo muitakin saman kultapitoisuuden esineitä. Hopeakorut hän on asettanut omaksi ryhmäkseen. Niistä pitää löytyä leima, sillä hopean arvioimiseen ei ole samanlaista testiä kuin kullalle. Myyntiin otettavien esineiden pitää olla läpikotaisin arvometallia, pelkkä kultaus tai hopeointi ei riitä. Pöydän toisella puolella istuva Alla Rantanen myhäilee tyytyväisenä. Hän on tuonut siskontyttärensä Eveliina Munnilan kanssa Tupakahvilaan arvioitavaksi korulippaallisen tarpeettomiksi käyneitä kulta- ja hopeaesineitä.
’Tässä korulippaasta siivottuja parittomia ja vanhanaikaisia koruja, joita kukaan ei halua enää käyttää. Lisäksi osa koruista on löytynyt roskiksista kun tytöt ovat keränneet tyhjiä pulloja ja tölkkejä’, kertoo Rantanen”
”Tieto KultaRahaksi Oy:n saapumisesta paikkakunnalle tuli sopivaan saumaan, sillä Rantanen oli juuri harkinnut lähettävänsä romukullan arvioitavaksi postipalvelun kautta.
’Hinnan suhteen ei ole mitään odotuksia. Pääasia on saada nurkat siivottua ja hyötytavara kiertoon. Töihin tästä joka tapauksessa pitänee huomenaamuna lähteä, nauraa torittulainen. Rantanen kuitenkin vaikuttaa tyytyväiseltä kun kulta-asiantuntija tarjoaa vajaan 11 gramman kultaläjästä 144 euron hintaa. Hopeaesineille kertyy hintaa viitisen euroa. Kaupat syntyvät.”
”Padasjoella arvioitavaksi tuotiin hyvin tyypillisiä esineitä: parittomia korvakoruja, kaula- ja ranneketjuja, hammaskultaa, vanhoja kelloja ja muita kultaesineitä. Valtaosa ostettavista esineistä on 14-karaatin kultaa, mutta 18-karaatin kultaakin löytyy esimerkiksi 50-luvun tai sitä vanhemmista koruista.”