”Kainuulaisetkin ovat innostuneet putsaamaan piironginlaatikot vanhoista kultakoruista.”
”Kaarina Perasto tuo arvioitavaksi kolme rikkinäistä korua. Yksi niistä on kymmenisen vuotta vanha rikkoutunut kantasormus, joka maksoi ostohetkellä noin 250 markkaa eli 40 euroa.”
”’En halua säilyttää miesvainajani kultakoruja, joissa on hänen nimi. Siksi tulin ne myymään. Oli ihan hienoa, että niistä sai vähän rahaakin’, sanoo kemiläinen Kaarina Perasto. Kaikista perintökoruistaan hän ei raskinut luopua, vaan päätti osan jättää perillisille.”
”Hinnaksi tulee 86 euroa, siis enemmän kuin sormus ja vitja maksoivat aikanaan ostohetkellä.”
”Eräs mies on ajanut Pellosta Kemiin ja tuonut arvioitavaksi ison määrän koruja. Osa niistä on 14 karaatin, joku jopa 18 karaatin. ’Täällä Suomen puolella suurin osa kultakoruista on 14 karaattia, kun Haaparannalla ja muualla Ruotsissa se on 18 karaattia’, arvioitsija kertoo.”
”KultaRahaksi Oy:n toimitusjohtaja kertoo, että Lounais-Lapin alue on hyvin tyypillinen kullanvaihtaja-alue. ’Vaikka meillä on näitä kasvokkain tapahtuvia ostoja, tulee suurin osa kullastamme edelleen postin kautta. Toimitusjohtajan mukaan kullan hinta on noussut kymmenen vuoden aikana nelinkertaiseksi. Hintaan vaikuttaa maailman taloustilanne.
’Kullan määrä on rajallista ja koruteollisuuden lisäksi kullalle on suurta tarvetta myös elektroniikkateollisuudessa.’”