”Kotoa korulaatikoiden perältä löytyneiden korujen kultapitoisuus vaihtelee tyypillisesti 14-21 karaatin välillä. KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntijan mukaan tavanomainen asiakas myy kultakorujaan 10-20 gramman verran kerralla.”
”Sademetsien kannalta tämä on ekoteko. Kullankaivuussa käytetään myrkyllisiä aineita, kuten syanidia ja elohopeaa. Huhtikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että esimerkiksi Perun sademetsissä on aukkoja, jotka johtuvat kullan arvon noususta ja sen siivittämästä kaivostoiminnan lisääntymisestä. Yleinen tapa erotella kulta kiviaineksesta on ruiskuttaa syanidia kiviaineskasan päälle ja kun kulta on eroteltu kiviaineksesta, se puhdistetaan epäpuhtauksista kuumentamalla sulattamossa. Kuumentamisprosessissa vapautuu myrkyllisiä päästöjä, kuten savusumuja happosadetta. Metallisulattamot päästävät vuosittain ilmakehään 142 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, mikä on 13 prosenttia maailman ympäristöpäästöistä.”
”’Meiltä korut päätyvät sulatukseen ja uusiksi koruiksi, hammaskullaksi, elektroniikkateollisuuteen, eli siis kierrätykseen’, kertoo KultaRahaksin asiantuntija ja punnitsee samalla silmien edessä toimittajan yksittäiset korvakorut, kuluneet sormukset ja ketjun. Suurin osa on 14 karaatin kultaa, mutta Kiinasta peräisin oleva sormus yllättää se olikin 18 karaatin kultaa.”
”KultaRahaksi on suomalaisten yksityishenkilöiden omistama vuonna 2009 perustettu osakeyhtiö, joka ostaa romukultaa pääasiassa kuluttajilta, perikunnilta, kultasepiltä, koruliikkeiltä sekä hammaslääkäreiltä. Yritys toimii yhteistyössä myös viranomaisten, kuten poliisin kanssa. Se tarkoittaa, että ostotilanteessa tarkistetaan myyjän ikä ja henkilöllisyys ja epäilyttävistä myyjistä lähtee tieto eteenpäin.”