Artikkelit

Padasjoen Sanomat 11.8.2011 ”Kullanarvioija kääntelee suurennuslasin alla ohutta kultaketjua. Kun siitä ei löydy tarvittavia leimoja, hän raaputtaa ketjua näytekiveen ja lorauttaa sen jälkeen päälle tipan kuningasvettä, joka on typpihapon ja suolahapon sekoitus. Kulta on lähes ainoita metalleja, joka kestää liuosta. ’14 karaatin kultaa’, toteaa kulta-asiantuntija ja nostaa ketjun kasaan, jossa on jo muitakin saman kultapitoisuuden […]

Luoteis-Uusimaa 1.7.2011 ”Arvioitaviksi tuodut kultaesineet KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija tutkii luupilla ja mittaa kultapitoisuuden happotestillä. Punnitsemiseen käytetään turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymää ja tarkistamaa vaakaa.” ”Ihmisten kulta­ esineitä arvioidessaan hän on tavallisten sormuksien, korva- ja rannekorujen, kaulakorujen, ketjujen ja kellojen lisäksi törmännyt myös hieman erikoisempiin kultaesineisiin. ’Mieleenpainuvin esine on varmasti kultainen hammastikku. Sen oli joku kultaseppä […]

Mäntsälä 13.6.2011 ”’Näistä on vain pahoja muistoja’ sanovat asiakkaat silloin tällöin, kun he tulevat KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntijan pakeille vaihtamaan vanhoja kihla- ja vihkisormuksia rahaksi. Päättyneistä parisuhteista kertovien kihlojen lisäksi tiskille tuodaan usein parittomia korvakoruja ja katkenneita kaulaketjuja sekä rannekellon koteloita, joiden sisällä koneisto on ollut, sekä kultahampaita.” ’”Erikoisin näkemäni esine on ollut kullasta tehty Harley-Davidson […]

Lieksan Lehti 28.5.2011 ”Jos korulaatikon pohjalla lojuu käyttämättömiä tai rikkinäisiä kultakoruja, niitä ei missään nimessä kannata heittää roskiin, vaan niistä eroon hankkiutuessaan voi toimia ekologisesti ja tienata samalla rahaa. Pohjoismaiden suurin kullan ostaja KultaRahaksi Oy arvioi ja osti kultaa Hotelli Puustellissa torstaina ja perjantaina.” ”Otamme vastaan kaikkea kultatavaraa ja myös leimattua hopeaa, kertoo kulta-asiantuntija KultaRahaksi […]

Forssan Lehti 21.5.2011 ”Suomen suurin kullanostaja KultaRahaksi Oy saapui perjantaina Forssaan hotelli Maakuntaan antamaan ilmaisia arvioita arvometallikoruista sekä ostamaan käypiä arvoesineitä. Tärkeää ei ole kuitenkaan itse tietää, onko koru kultaa vai ei. Ilmaisen arvion perustana se, että oman korun arvon määrittelevät asiantuntijat.” ”Peruskoruja tulee todella paljon. Sormuksia, ranneketjuja, rannerenkaita, oikeastaan kaikkea mitä keksiä saattaa. Kullan […]

Vartti – Etelä Karjala 18.5.2011 ”Yleisintä esinettä KultaRahaksi Oy:n edustaja ei osaa nimetä, mutta korvakoruja ja sormuksia tuodaan paljon. Hieman harvinaisempia ovat kultaiset harkot, kolikot ja hampaat. Joskus käy myös niin, että asiakas ei tiedä omistavansa todella arvokkaan korun. Kulta­asiantuntijat kertovat asiakkaalle silloin, että korua ei välttämättä kannata sulattaa. ’Suurin osa koruista on sarjatuotantoa, mutta […]

Akaan Seutu 17.5.2011 ”Akaassa pääsi viime viikon keskiviikkona ja torstaina helposti eroon arvometalleista ja vieläpä korvausta vastaan. Pohjoismaiden johtava romukullan ostaja KultaRahaksi Oy on jo pari vuotta kiertänyt Suomea ostamassa ihmisiltä pääasiassa kulta- ja hopeakoruja, jotka kierrätetään eteenpäin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden käyttöön.” ”Kullan hinta riippuu painon lisäksi karaateista. Mitä korkeampaa karaattia, sitä korkeampi hinta. Esimerkiksi 18 […]

Kunnallislehti Paimio 13.5.2011 ”Kotoa korulaatikoiden perältä löytyneiden korujen kultapitoisuus vaihtelee tyypillisesti 14-21 karaatin välillä. KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntijan mukaan tavanomainen asiakas myy kultakorujaan 10-20 gramman verran kerralla.” ”Sademetsien kannalta tämä on ekoteko. Kullankaivuussa käytetään myrkyllisiä aineita, kuten syanidia ja elohopeaa. Huhtikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että esimerkiksi Perun sademetsissä on aukkoja, jotka johtuvat kullan arvon noususta ja […]

Kouvolan Sanomat 11.5.2011 ”Kulta miellyttää koruvalmistajien lisäksi sijoittajia, hammaslääkäreitä ja elektroniikkateollisuutta. Haluttu jalometalli kierrätetäänkin lähes sataprosenttisesti ja kierrättämisessä on monia etuja verrattuna kaivamiseen. Kierrätyskullan tarjonta kasvoi 41 prosenttia viime vuoden kolmannella neljänneksellä toissavuoteen verrattuna. Samaan aikaa kaivostoiminta lisääntyi kolmella prosentilla.” ”Kulta kiertää lähes sataprosenttisesti ja jopa kultainen hymy voi olla kierrätetty. Kierrätyskultaa käytetään korutuotannon lisäksi […]