Artikkelit

Helsingin Sanomat 16.4.2012 ”Suomeen on ilmestynyt kymmeniä romukultaa ostavia kullan kierrättäjiä. Hintatarjouksissa on merkittäviä eroja – jopa useita kymmeniä prosentteja. Esimerkiksi markkinajohtajaksi ilmoittautuvalla KultaRahaksi-yhtiöllä on nähtävillä hinnasto verkkosivullaan. Paketissa lähetetystä 14 karaatin kullasta yhtiö lupaa 13,70 euroa grammalta ja 18 karaatin kullasta 17,59 euroa grammalta.” ”KultaRahaksi puhdistaa ostamansa kullan ja myy sen eteenpäin muun muassa […]

Forum för ekonomi och teknik 3/2012 “Kulta Rahaksi Oy är ett finskt företag som grundades år 2009.” “Vilken är affärsidén för Kultarahaksi? ‘Kulta Rahaksi köper skrotguld i huvudsak av konsumenter, men även av dödsbon, guldsmeder, smyckesaffärer och tandläkare.’ Hur köper ni in skrotguld? ‘Kulta Rahaksis kunder kan sälja sina guldföremål via posten. Denna metod har […]

Rantapohja 27.11.2011 ”KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija kertoo, että kiertue on järjestetty asiakkaiden toiveesta. Paljon helpommaksi kullan ostamista ei asiakkaalle enää pystytä tekemään. Asiakas voi tuoda näytille sekä kultaa että hopeaa, mitä tahansa sormuksista ja ketjuista aterimiin ja kultahampaisiin. Onpa joskus kohdalle sattunut lähes kokonainen kultainen purukalustokin. Hän muistuttaa, että kaikki mikä kiiltää, ei ole kultaa, mutta […]

Perniö-seudun lehti 6.10.2011 ”Kulta-asiantuntija kaataa varovasti pöydälle pussillisen pieniä esineitä. ’Tällaisia tulee usein, korvakoruja ja sormuksia.’ Yrityksen ostokierros piipahti maanantaina Perniössä. Kultaa ostavat yritykset ovat parhaillaan liikkeellä leveällä rintamalla ja jalkautuvat maakuntiin tämän tästä. Syy on tietysti hinta. Maailmanmarkkinahinta nousi vuodessa tosi tuntuvasti, ja nyt se on jo vähän laskenutkin. Hinta heijastelee kysyntää mutta yleensä […]

Karjalan Heili 5.10.2011 ”KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntija kertoo, että Joensuussa on riittänyt hyvin asiakkaita ja kultaa on tuotu runsaasti myytäväksi. ’Kulta arvioidaan siten, että selvitämme kullan pitoisuuden korusta eli karaattimäärän. Karaatti kertoo, kuinka paljon kyseisen esineen materiaalista on puhdasta kultaa. Meillä on jokaiselle karaattimäärälle oma hinta. Suomessa on hyvä, kun on aina hyvät leimat koruissa ja […]

Tuusulanjärven Viikko 7.9.2011 ”Suomessa saa nyt nopeasti rahaa käyttöönsä pikavippien ja panttilainaamojen lisäksi myymällä tarpeettomaksi käyneet kultaesineet romukullaksi. Näkyvä mainonta asiasta televisiossa ja lehdissä on saanut myyjät kaivelemaan laatikoiden pohjia. Kävimme seuraamassa Keravan kirjaston Pentinkulma-salissa KultaRahaksi Oy:n ostotilaisuutta. Ovi kävi tiuhaan tahtiin, joten ainakin sai sen vahvistuksen, että kullan myynnistä kiinnostuneita on runsaasti. Näiden suorien […]

Alasatakunta 1.9.2011 ”Muovipussista putoaa pöydälle muutama kivensä kadottanut sormus, pari katkennutta kaulaketjua ja rikkinäiset korvakorut. Mitähän näistä saisi? Ollaan Pohjoismaiden suurimman kullanostajan pakeilla lounaskahvila Mintussa Eurassa ja ilmassa on selvästi kultakuumeen tuntua. Korujen tuojan korvissa soi TV:stä tuttu laulu: jos se on kultaa, me maksamme siitä.” ”Vanhoista kulta- ja hopeaesineistään eroon haluavia on pöydän edessä […]

Länsi Savo 20.8.2011 ”Ostopisteitä on perustettu lyhyen ajan sisällä eripuolelle Suomea. Yritykselle voi lähettää kultaa myös postipaketilla.” ”Minkälaisia esineitä asiakkaat haluavat myydä? Sormuksia, rikkinäisiä kaulaketjuja, parittomia korvakoruja ja kultahampaitakin ovat hyvin tavallisia. Silloin tällöin tulee myös pieniä kultalaattoja eli sijoituskultaa.” ”Hopeaa voi myös tuoda. Sen hinta on tosin murto-osa kullan hinnasta. Platinaa ja palladiumia olemme […]

Ilta-Sanomat 13.8.2011 ”Kaulassa riippuva panssariketju ja sormessa välkehtivä vihkisormus ovat nyt todella arvossaan. Kullan hinta nousi loppuviikolla jälleen uuteen ennätyslukemaan, mikä on tehnyt kultakoruista huip­puarvokkaita. Kultakoruja ostavan Kulta rahaksi.fi -liikkeen toimitusjohtaja kertoo, että heidän ostopaikoissaan on ollut jopa jonoja. ’Kullan hinta on noussut jo jonkin aikaa, mutta viimeisimmät hintapiikit ovat selvästi saaneet ihmiset liikkeelle.’” ”Tyypillisesti […]