Leimat
Hopean ja kullan leimat ja merkinnät
Hopean ja kullan leimat kertovat esineen ominaisuuksista ja historiasta.
Ostamme kaikenlaisia jalometallista valmistettuja esineitä riippumatta siitä, millaisia leimoja tai merkintöjä niistä löytyy – tai ei löydy. Sinun ei siis tarvitse tietää, mitä hopean tai kullan leimoja esineissäsi on ja mitä ne tarkoittavat. Tällä sivulla voit kuitenkin tutustua erilaisiin hopean ja kullan merkintöihin, jotka voivat auttaa selvittämään useita kiinnostavia asioita arvoesineistäsi.
Kaikki leimat
Korujen ja pöytähopean leimat
Hopean ja kullan merkinnät kertovat arvoesineiden arvosta ja alkuperästä monin tavoin. Täydellisessä suomalaisessa leimasarjassa on viisi leimaa; pitoisuusleima, nimileima, tarkastusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima. Kaikki leimat eivät kuitenkaan ole pakollisia. Kun ostetaan kultaa ja hopeaa, tärkeimpiä hintaan vaikuttavia merkintöjä ovat pitoisuusleima ja nimileima. Pitoisuusleima auttaa selvittämään kuinka paljon puhdasta kultaa tai hopeaa esineessä on. Nimileiman avulla saadaan selville tekijä, joka vaikuttaa siihen, ostetaanko esine esimerkiksi Kalevala koruna, design-koruna vai jonain muuna.
-
PITOISUUSLEIMA
-
NIMILEIMA
-
TARKASTUSLEIMA
-
KAUPUNKILEIMA
-
VUOSILEIMA
Pitoisuusleima
Suomessa leimattujen esineiden pitoisuusluvun ympärillä oleva muoto kertoo esineessä käytetystä jalometallista. Kullan merkki (kultaleima) on soikea, hopean leima suorakaide, platinan leima vinoneliö ja palladiumin symmetrinen nelikulmio.
Jalometallipitoisuus ilmaistaan yleensä tuhannesosissa, esimerkiksi pitoisuusleima 585 tarkoittaa, että kyseisen kultaesineen painosta 585/1000 eli 58,5% on puhdasta kultaa. Jos esine on 18 karaatin kultaa, niin silloin kullan osuus on 18/24 eli tuhannesosissa ilmaistuna 750. Kullan leimat auttavat siis selvittämään kuinka paljon esineessä on puhdasta 24k kultaa. Pöytähopean ja korujen merkinnät ovat samat. Eli jos hopean pitoisuus on 925, niin se tarkoittaa että esineen painosta hopeaa on 92,5 prosenttia.
Jos korussa on pitoisuusleima 950, niin esine on platinaa tai palladiumia. Ostamme myös platina- ja palladiumkoruja.
-
Kulta pitoisuus 585
-
Hopea pitoisuus 925
-
Platina pitoisuus 950
-
Palladium pitoisuus 950
Nimileima
Nimileima kertoo kuka esineen on valmistanut. Usein nimileima on myös pelkkä kirjainyhdistelmä. Ostamme mm. seuraavien valmistajien koruja design-koruina.
-
Kalevala koru
-
Lapponia
-
Kupittaan Kulta
-
Turun Hopea
-
Kaunis koru
-
Kultaseppä Salovaara
-
Kultateollisuus
Tarkastusleima
Pohjoismaissa ja Virossa on melko yhtenäiset jalometallien merkinnät. Helpoin tapa tunnistaa esineen kotimaa on tarkastuleiman avulla.
Jalometallin aitoudesta kertova tarkastusleima on tärkeä elementti jalometallikaupassa. Suomalainen tarkastusleima on sydämen muotoinen kruunuleima, muilla mailla on omat tarkastusleimansa. Jos jalometalliesineessä on kruunuleima, se kertoo, että TUKESin hyväksymä ja valvoma puolueeton tarkastuslaitos on tutkinut tuotteen.
-
Suomi
-
Ruotsi
-
Norja
-
Tanska
-
Viro
Vuosileima
Vuosileiman kirjaimen ja numeron yhdistelmästä saa selville esineen valmistumisvuoden. Kokeile!
-
Vuosileima
Vuosi
–
Paikkakuntaleima
Paikkakuntaleimoista on olemassa eri versioita, riippuen esineen valmistumisvuodesta. Alla muutama esimerkki Helsingin, Turun ja Tampereen paikkakuntaleimoista.
-
Helsinki
-
Helsinki
-
Helsinki
-
Turku
-
Turku
-
Tampere
-
Tampere
-
Tampere
-
Tampere
Kullan leimat ja merkinnät – tunnista kullan pitoisuus
Kullan kemiallinen merkki on Au (lat. aurum). Puhdas kulta on pehmeää ja väriltään hyvin keltaista. Kun kullasta valmistetaan koruja tai muita esineitä, niihin sekoitetaan lähes aina muita metalleja, jotta siitä tulisi kovempaa, käyttökelpoisempaa ja hinnaltaan edullisempaa.
Kultaan sekoitettu hopea tekee seoksesta vihertävän, kun taas kultaan sekoitettu kupari tekee seoksesta punertavan sävyisen. Punertavan sävyistä kultaa kutsutaan usein ruusukullaksi tai punakullaksi. Valkokultaan sekoitetaan myös muita metalleja, kuten esimerkiksi palladiumia (lähes aina Suomessa valmistetuissa koruissa) ja nikkeliä (yleisempää ulkomailla valmistetuissa koruissa) vaalean värin saamiseksi.
Karaatti on yleisesti käytetty vanha termi kullan pitoisuudelle. Karaatti tarkoittaa yhtä kahdeskymmensneljäsosaa (1/24) painosta. Kullan merkinnät voivat olla joko pitoisuuden tuhannesosia tai karaatteja. Esimerkiksi 14K tarkoittaa samaa kuin 585 tuhannesosaa, eli 58,5 % seoksesta on puhdasta kultaa. Loppuosa on seosmetalleja, yleensä hopeaa ja kuparia.
Helpoiten kullan karaattimäärän saa selville etsimällä esineestä kullan merkinnän, eli pitoisuusleiman. Leima on yleensä piilotettu melko huomaamattomaan paikkaan. Suomessa pitoisuusleima on aina 3-numeroinen luku. Ulkomailta ostetuissa kultakoruista voi pitoisuusleima puuttua kokonaan tai sitten kultapitoisuus on merkitty karaattimerkinnän lyhenteellä, esimerkiksi 14k tai 18k.
-
24k kulta
24 karaatin kulta (999) on puhtainta kultaa ilman muita seoksia. Se on erittäin arvokasta, mutta samalla pehmeää ja taipuisaa, minkä vuoksi se ei aina sovi kaikentyyppisiin koruihin.
-
750 kulta
750 kulta, eli 18 karaatin kulta viittaa koruun, joka koostuu 75 %:sta kultaa. 750 kultaa pidetään korkealaatuisena ja arvokkaana vaihtoehtona.
-
585 kulta
585 kulta, eli 14 karaatin kulta on yleisin pitoisuus suomalaisissa koruissa. 14K kultaleima tarkoittaa samaa kuin 585 leima ja on yleinen ulkomailla ostetuissa koruissa.
Hopean leimat
Hopean kemiallinen merkki on Ag. Hopean pitoisuus ilmoitetaan tuhannesosissa. Esimerkiksi esine jonka hopeapitoisuus on 925 tuhannesosaa tarkoittaa, että 92,5% seoksesta on puhdasta hopeaa.
Helpoiten hopean pitoisuuden saa selville etsimällä hopeaesineestä pitoisuusleiman. Leima on yleensä piilotettu melko huomaamattomaan paikkaan. Suomessa pitoisuusleima on aina 3-numeroinen luku. Hopea joka on ostettu ulkomailta, voi olla merkitty pelkällä sterling tekstillä (925 hopea). Suomessa tyypillisin hopeapitoisuus uusille koruille on 925 (sterling-hopea), vanhemmissa kotimaisissa koruissa hopeapitoisuus on usein 830.
Kullatut tuotteet
Kullan aitous voi olla silmämääräisesti vaikea todentaa. Kullattuja esineitä ei saa Suomessa leimata. Ulkomailta tuoduissa kullatuissa koruissa saattaa kuitenkin olla karaattiluvun lisäksi olla mm. seuraavia merkintöjä:
NICK. FREE, NICK. F, NiFREE, N.F., AM. DOUBLE, AM DBLE, Am.Dbl, A.M., AMERIK, AMERIC, CHAP, CHP, CH, PLORO, PL, Plt, GP, G.E., G.F., ROLLED GOLD, GOLD SHELL, AUREA, PLAQUE.
Uushopea ja alpakka
Hopeoidut eli uushopeasta tai alpakasta valmistetut esineet leimataan joskus ALP tai UH, mutta useimmiten niistä puuttuvat merkinnät kokonaan. Näillä on hyvin vähän jälleenmyyntiarvoa, joten emme osta niitä lainkaan.
Kullan värisessä korussa voi olla hopealeimoista tutut pitoisuudet, kuten 925 tai 830. Esine ei ole silloin kultaa, vaan kyseessä on kullattu hopeaesine.
Tämän kulta ja hopea leimat -sivun lisäksi voimme suositella kullan ja hopean merkinnöistä kiinnostuneille Tukesin ja leimat.fi sivuja. Näiden lisäksi Wikipediasta löytyy lisätietoa aiheesta kiinnostuneelle.
Usein kysytyt kysymykset
Kysymyksiä kullan merkinnöistä?
Kyllä voi. Varsinkin vanhemmista tai ulkomailla valmistetuista esineistä saattaa puuttua viralliset kullan merkinnät. Asiantuntijamme voivat silti selvittää kullan pitoisuuden röntgenanalysaattorilla. Vaikka kullan merkinnät helpottavat tunnistamista, ne eivät ole ainoita tapoja varmistaa jalometallin aitous.
Kullan merkinnät löytyvät usein huomaamattomasta kohdasta, kuten sormuksen sisäpinnasta tai riipuksen takaosasta. Merkinnät voivat olla pieniä ja kuluneita, joten suurennuslasi voi olla kätevä apuväline. Joskus merkintöjä ei näy lainkaan, vaikka kyseessä olisikin aito kultaesine – erityisesti vanhoissa tai käsintehdyissä esineissä. Tällaisissa esineissä merkinnät ovat saattaneet poistua esimerkiksi sormuksen koon muutoksen yhteydessä tai jos korua on kiillotettu voimakkaasti. Myös kaikkein pienimmistä, alle 1 gramman korvakoruista saattaa puuttua kullan merkintä.
Luotettavat kullan merkinnät ovat virallisia ja standardien mukaisia. Suomessa kultatuotteissa käytetään tarkastettuja pitoisuusleimoja ja valmistajan nimileimoja, jotka rekisteröidään Tukesin ylläpitämään leimarekisteriin. Voit siis etsiä tietoa erilaisista virallisista leimoista esimerkiksi Tukesin sivulta. Jos et ole varma merkintöjen oikeellisuudesta, voit aina tuoda esineesi arvioitavaksi meille!
Kyllä on. Suomessa ja monissa Euroopan maissa käytetään pitoisuusleimoja, kuten 585 tai 750. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään usein karaattimerkintöjä, kuten 14K tai 18K. Lisäksi Euroopassa kullan merkinnät sisältävät usein myös virallisen tarkastusleiman, joka osoittaa, että esineen kultapitoisuus on tarkastettu puolueettomasti. Kaikissa maissa tarkastusleimoja ei välttämättä käytetä lainkaan, vaan luotetaan valmistajan omaan merkintään.