Artikkelit

Lieksan Lehti 28.5.2011 ”Jos korulaatikon pohjalla lojuu käyttämättömiä tai rikkinäisiä kultakoruja, niitä ei missään nimessä kannata heittää roskiin, vaan niistä eroon hankkiutuessaan voi toimia ekologisesti ja tienata samalla rahaa. Pohjoismaiden suurin kullan ostaja KultaRahaksi Oy arvioi ja osti kultaa Hotelli Puustellissa torstaina ja perjantaina.” ”Otamme vastaan kaikkea kultatavaraa ja myös leimattua hopeaa, kertoo kulta-asiantuntija KultaRahaksi […]

Forssan Lehti 21.5.2011 ”Suomen suurin kullanostaja KultaRahaksi Oy saapui perjantaina Forssaan hotelli Maakuntaan antamaan ilmaisia arvioita arvometallikoruista sekä ostamaan käypiä arvoesineitä. Tärkeää ei ole kuitenkaan itse tietää, onko koru kultaa vai ei. Ilmaisen arvion perustana se, että oman korun arvon määrittelevät asiantuntijat.” ”Peruskoruja tulee todella paljon. Sormuksia, ranneketjuja, rannerenkaita, oikeastaan kaikkea mitä keksiä saattaa. Kullan […]

Vartti – Etelä Karjala 18.5.2011 ”Yleisintä esinettä KultaRahaksi Oy:n edustaja ei osaa nimetä, mutta korvakoruja ja sormuksia tuodaan paljon. Hieman harvinaisempia ovat kultaiset harkot, kolikot ja hampaat. Joskus käy myös niin, että asiakas ei tiedä omistavansa todella arvokkaan korun. Kulta­asiantuntijat kertovat asiakkaalle silloin, että korua ei välttämättä kannata sulattaa. ’Suurin osa koruista on sarjatuotantoa, mutta […]

Akaan Seutu 17.5.2011 ”Akaassa pääsi viime viikon keskiviikkona ja torstaina helposti eroon arvometalleista ja vieläpä korvausta vastaan. Pohjoismaiden johtava romukullan ostaja KultaRahaksi Oy on jo pari vuotta kiertänyt Suomea ostamassa ihmisiltä pääasiassa kulta- ja hopeakoruja, jotka kierrätetään eteenpäin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden käyttöön.” ”Kullan hinta riippuu painon lisäksi karaateista. Mitä korkeampaa karaattia, sitä korkeampi hinta. Esimerkiksi 18 […]

Kunnallislehti Paimio 13.5.2011 ”Kotoa korulaatikoiden perältä löytyneiden korujen kultapitoisuus vaihtelee tyypillisesti 14-21 karaatin välillä. KultaRahaksi Oy:n kulta-asiantuntijan mukaan tavanomainen asiakas myy kultakorujaan 10-20 gramman verran kerralla.” ”Sademetsien kannalta tämä on ekoteko. Kullankaivuussa käytetään myrkyllisiä aineita, kuten syanidia ja elohopeaa. Huhtikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että esimerkiksi Perun sademetsissä on aukkoja, jotka johtuvat kullan arvon noususta ja […]

Karkkilan Tienoo 11.5.2011 ”Karkkilan Sudetissa asuva Ismo Nikander suunnitteli jo viime vuonna myyvänsä pois suvussa kulkeneita kultakoruja, joille ei löytynyt enää käyttäjiä. Tilaisuus tähän Nikanderilla tarjoutui viime viikolla Sarin Herkut -kahvilassa, jonne Pohjoismaiden johtava romukullan ostaja KultaRahaksi Oy oli saapunut sekä arvioimaan että ostamaan kulta- ja hopeaesineitä karkkilalaisilta ensimmäistä kertaa.” ”’Piironginlaatikkoon oli kertynyt kultaesineitä ja […]

Kouvolan Sanomat 11.5.2011 ”Kulta miellyttää koruvalmistajien lisäksi sijoittajia, hammaslääkäreitä ja elektroniikkateollisuutta. Haluttu jalometalli kierrätetäänkin lähes sataprosenttisesti ja kierrättämisessä on monia etuja verrattuna kaivamiseen. Kierrätyskullan tarjonta kasvoi 41 prosenttia viime vuoden kolmannella neljänneksellä toissavuoteen verrattuna. Samaan aikaa kaivostoiminta lisääntyi kolmella prosentilla.” ”Kulta kiertää lähes sataprosenttisesti ja jopa kultainen hymy voi olla kierrätetty. Kierrätyskultaa käytetään korutuotannon lisäksi […]

Sydän-Satakunta 9.5.2011 ”Kullan hinta määräytyy sen painon ja karaattien perusteella. Mitä enemmän karaatteja, sen arvokkaampaa se on. 24 karaatin sormuksia ei etelänmatkaan tarvittaisi kuin 2 kappaletta. Vanhoista jykevistä vihkisormuksista, jotka yleensä ovat 18 karaatin kultaa, saa helposti yli 100 euroa kappale. Yleisimmin myyjä poistuu paikalta noin 70 – 100 euroa rikkaampana, mutta toki joskus kauppaa […]

Keski-Uusimaa 6.5.2011 ”Marja-Terttu ja Veikko Lindholm saivat korurahoilla Välimeren risteilyn” ”Keravalaiset Marja­Terttu ja Veikko Lindholm myivät torstaina ylimääräiset kultakorunsa KultaRahaksi Oy:n kullanostajalle. He saivat romukullastaan 500 euroa ja olivat summaan tyytyväisiä. ’Se on suunnilleen sen verran kun ajattelimme niistä saavammekin. Korut ovat seisseet kotona laatikossa tyhjän panttina. Kuten esimerkiksi korvakoru, jonka pari on kadonnut. Eihän […]